Kemijoki on minulle merkittävä ja tuttu siksi, että lapsuuteni matkustin (yleensä junalla) jokivartta väliä Kemi - Rovaniemi - Kemijärvi. |
Rovaniemi - Kemijärvi -tie: puita, metsää, vaaramaisemaa.
Joutsijärven kylä oli asuinpaikkani vuosina 1963 - 1973.
Taina ja Rauni olivat hankkineet Hunajanmäelle possuja.
Ja lampaita, maisemanhoitoon.
Lampaat eivät välittäneet poseerata kuvissa.
Paluumatka Kuusamontietä: täällä kulkeva Napapiiri merkkeineen on paljon sympaattisempi kuin se muovinen turistipyydys Rovaniemen pohjoispuolella - sitä en edes halunnut kuvata tällä kertaa.
Yksittäisiä poroja oli tiellä useita. Mihinkähän ne olivat laumansa kadottaneet?
Ja sitten kaksi Suomen parasta leipää: Kursun leipomon ohrarieska, sille eivät mitkään etelän lituskat rieskat vedä vertojaan. (Tätä valmistettiin jo 1960-luvulla - lapsuuteni herkku, etenkin reunat!)
Toinen PARAS on Kursun ruisrouhereikäleipä. Valitettavasti näitä leipiä ei saa Rovaniemen eteläpuolelta ja Kemijärvelläkin ne ovat joskus kaupoista loppu. Leipomo jäi nyt käymättä, ehkä ensi kerralla. Jos et ole maistanut, suosittelen!
Ihania kuvia.Kiitos Riitta
VastaaPoistaTuohon ruisrouhereikäleipä-juttuun yhdyn 100%sti!!!! :p
VastaaPoistaKyllä se lapsuuden ohraleipä oli jotain muuta kuin Kursulaisen
VastaaPoistarieska.Tais vanhaan aikaan vehnäjauhon osuus olla paljon pienempi.